Suomen talouspolitiikka kusee itseään nilkkaan

Hallituksen tuore säästöohjelma on hyvin kummallinen. Ymmärrän, että ministerimme yrittävät kovasti pienentää valtionvelkaa, mutta ihmisten rahojen vieminen – antamatta mitään tilalle – johtaa turmioon. Se, että verotus kohoaa yhdessä tuotteiden hintojen kanssa, aiheuttaa vain suurempaa köyhyyttä ja enemmän väkeä valtion luukulle. Perustoimeentuleva – ei järin rikas, mutta pärjäävä, sanoisinko 1500e – 1900e/kk – työläinen on unohdettu.

Hyvinvoiva raha, pahoinvoiva kansa

Luin lehdestä Kalle Isokallion osuvan kirjoituksen valtion verovarojen tuhlauksesta ”Kenellä kellot soivat” Kirjoituksessa tiivistyvät hyvin kaikki nyky- (viime-?) hallituksen taloushallintaongelmat. On hyvin vaikea kasvattaa Suomen talouskasvua tai yritysmaailmaa, kun työn tarjoaminen on aivan liian kallista sekä loppuun ahdistetut työläiset eivät jaksa puuskuttaa mukana. Jos terveydenhuolto esimerkiksi tarvitsee edelleen resursseja – miljoonia suuremmalla budjetilla – tulee kenties miettiä miksi? On aivan turhaa puhua työurien pidentämisestä, jos nyt jo on vaikeuksia saada.. Read More

Eläinoikeuksien utopia

Turkistarhauksen kritsointi yhteiskunnassa ei ole enää vain radikaalia ”kettutyttöjen” kapinaa, vaan jo monien ”tavallistenkin” ihmisten eettinen huoli. Kovin myös suututtaa se, ettei asioille tunnuta tekevän mitään. Jo olemassa olevaa lakia rikotaan häikäilettömästi, kuten mediassa jokunen aika sitten (taas kerran) todettiin. Jokusessa EU-maassa turkistarhaus onkin jo kielletty, osassa rajoitettu niin tiukasti, että se on tuottajalle kannattamatonta. Vertauksena tähän, Suomella on kovin löyhät eläinoikeuslainsäädännöt tässä bisneksessä. Jopa monet suuret muodin tuottajat maailmalla.. Read More