Huffington Post uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan virtuaalivaluutta bitcoinin keskimääräisesti yleisin käyttäjätyyppi on 32 -vuotias libertaari mies. Sana ”libertarian” tarkoittaa Suomen konteksisssa lähinnä talousliberaalia tai toki jo suomessakin vakiintunutta ”libertaaria”, koska Suomessakin liberaali-sanan alle mahtuu monenlaisia mielikuvia. Amerikassa ”liberal” tarkoittaa jonkinlaista sosiaaliliberaalin ja sosialistin yhdistelmää sekä konservativismin vastakohtaa. Demokraattista puoluetta pidetään siellä liberaalina, kun taas täysin arvo- sekä talousliberaalia puoluetta kutsutaan tällä nimenomaisella ”libertarian” -nimikkeellä. Talousliberaali sopinee siis parhaiten selventämään tätä kaikille, mutta kyllä taloudelliset vapaudet ovat vapauksia siinä missä muutkin toisia vahingoittamattomat vapaudet.

Kuvan fyysinen bitcoin on enemmänkin vain keräilyesine. Virtuaalivaluuttaa ei ole suunniteltu laajaan käyttöön fyysisesti. Lue lisää aiheesta.
Kuvan fyysinen bitcoin on enemmänkin vain keräilyesine. Virtuaalivaluuttaa ei ole suunniteltu laajaan käyttöön fyysisesti. 

Näin naistenpäivän holleilla voikin todeta, että kuten libertarismi, niin bitcoinkin on vielä selvästi enemmän miesten juttu. Syytkin ovat varmasti moninaiset. Olen vastakohtaisesti huomannut miesten toimivan naisia aktiivisemmin myös toisella puolella; kovaäänisin osio bitcoinin vastustajista tuntuu olevan myös miehiä. Sukupuoli ei tässä asiassa ole kuitenkaan se seikka josta halua puhua, vaan ideologia.

Muistan, kun ensimmäisen kerran kuulin bitcoinista vuonna 2011. Oli Helsingin Liberaalimafian baaritapaaminen, joissa olin alkanut käydä samana vuonna. Silloin keskustelu pyöri louhimistoiminnan ympärillä eikä bitcoinilla ollut juuri mitään euroissa laskettavaa arvoa – jos edes sitäkään. En ymmärtänyt keskustelijoiden termeistä mitään enkä käsittänyt koko konseptia bitcoinin takana. Bitcoinin tekninen ymmärtäminen minulle vaati monen kerran toiston sekä oman aktiivisen nettiselailun. En vieläkään ymmärrä bitcoinin teknistä puolta täysin, mutta riittävästi.

Uusi Suomi kirjoitti uutisen Vaasan yliopiston professori Rothoviuksen blogikirjoituksesta, jossa hän visioi bitcoinin muistuttavan pyramidihuijausta. Pyramidipeli yhdistetään usein verkostomarkkinatoimintaan, koska moni verkostomarkkinayritys on ollut oikeuden kanssa tekemisissä pyramidipelisyytteistä. Olen ollut yhden maailmanlaajuisen verkostomarkkinatoiminnan, Amwayn, esittelytilaisuudessa ja minua on jokusia kertoja yritetty saada verkostotoimintaan mukaan myös muilta tahoilta. Kun minut kutsuttiin mukaan esittelytilaisuuteen, en tiennyt koko firmasta tai tuotteista  ja verkostomarkkinatyyliin salamyhkäisesti tästä ei kerrottu etukäteen myöskään mitään. Paikan päällä paljastui hurmosmainen puhe taloudellisesta riippumattomuudesta ja työskentelystä tuttavien kanssa milloin itse haluaa. Tuotteina oli kodin puhdistusaineet sekä kosmetiikka. Mukaan päästäkseen tuli tilata aloituspaketti ja tienatakseen jotain, piti luoda alleen verkosto, jonka jokainen jäsen tilaisi säännöllisesti näitä tuotteita ja mitä laajemmaksi verkosto kasvaisi näiden minun verkostojeni rekryämien uusien verkostojen myötä, sen enemmän minä tienaisin.

En lähtenyt mukaan. Bitcoin onkin tältä kannalta enemmän verrattavissa osakkeiden ostamiseen tai arvometalleihin sijoittamiseen kuin pyramiditoimintaan. On totta, että ensin mukaan lähtijät tienaavat enemmän kun tuotteen arvo nousee, mutta tämä on aivan normaalikäytäntö osakemarkkinoilla. Ne, jotka ostivat Nokian osakkeita aivan alkuvaiheessa, saivat hyvät rahat. Toki tämä edellytti myös myyntiä oikeassa kohtaa. Bitcoin eroaa osakekaupoista siinä, että se on vielä vaikeammin ennustettava kuin erilaisten osakeyhtiöiden tulevat kurssit. Kenelläkään ei ole mitään ”myyjäkoodeja” tai kukaan ei rikastu/köyhdy suhteellisesti enempää kuin muutkaan bitcoinin omistajat arvon vaihdellessa. Bitcoinin kanssa ollessa tekemisissä kenellekkään ei kuulu mistä tietosi bitcoinista sait tai mistä niitä ostat. Pyramidipelissä tai verkostomarkkinassa tämä ilmiö on vahvassa asemassa – sanoisinko jopa pääpointti.

Talousliberaalit ovat sitä mieltä, että valtion väliintuloa markkinoilla ei tarvita – se nähdään haitallisena. Hinnat muodostuvat ihmisten vapaan toiminnan seurauksena ja tuotteiden/työn arvo muodostuu tätä kautta. Millään taholla ei ole parasta tietoa markkinoista eikä voi koskaan edes olla. Kuten esimerkiksi taloustietelijä ja filosofi F. von Hayek asian ilmaisi, vapaat markkinat ovat paras ratkaisu nimenomaisesti juuri tämän takia. Bitcoin noudattaakin vapaan markkinan ideaalia: se on sääntelemätön, sitä ei voi mikään yksi taho hallita, sen koodi on täysin avoin, sitä käyttävät ihmiset ympäri maailmaa vapaaehtoisesti eikä poliittiset päätökset hetkauta sitä sen anonyymin luonteen vuoksi. Samuli Pahalahti väänsi bitcoinin perusasiat rautalangasta blogiinsa ja toteaakin osuvasti: ”Jos se olisi jotenkin huijaus, taustalla pitäisi olla aikamoinen supernero, joka on onnistunut huijaamaan kaikkia niitä ihmisiä (varmaan ainakin tuhansia), jotka ovat tarkastelleet bitcoinin koodia ja todenneet sen päteväksi.”

Markkinalogiikan kanssa kulkee käsi kädessä yksilön oma vastuu. Bitcoininsa voi helposti hävittää, lähettää huolimattomasti vääriin osoitteisiin, sen arvo vaihtelee ja se houkuttelee puoleena myös huijareita. Koska sitä ei säännellä tai valvota, on aivan oletettavaa että huijarit näkevät omanlaisensa tilaisuudet. Markkinoilla toimiva ihminen ei luota keneen tahansa, kerää tietoa, opettelee tunnistamaan luotettavat tietolähteet ja oppii sijoituskohteestaan sen verran, että ymmärtää mistä on edes puhe. Vaikka bitcoinpörssi Mt. Goxin kaatuminen tuli medialle yllätyksenä ja ihmiset menettivät bitcoinejaan, bitcoin-foorumeilla tämän pörssin epäluotettavuus oli jo huomattu.

Markkinoilla on luonnollisesti riskejä, johon vastuunkanto vahvasti palautuu; ikinä ei ole täysin vahvaa tietoa kaikesta tulevasta, joten rahaa kannattaa säästää myös pahan päivän varalle ja seurata sijoituskohdettansa – tässä tapauksessa bitcoinia tai edes ihmisiä, joiden tietoon bitcoinista itse kokee luottavansa. Bitcoin ei ole ainoa virtuaalivaluutta eikä tulevaisuuden teknologiaa voi ennustaa. Oman sijoitussumman voi esimerkiksi nostaa kokonaan pois arvon noustessa tarpeeksi ja joskus on ostanut vain huonolla hetkellä. Bitcoinhan ei ole hyvä sijoituskohde nopeita voittoja kaipaaville – siinä äkkiä vain häviää. Jokainen bitcoinin kanssa rahansa menettänyt tai coininsa hukannut henkilö ei ole täysin sisäistänyt tätä kaikkea. Puhumattakaan siitä, että moni median bitcoin-kommentaattori edustaa sellaista tahoa, jolle bitcoin on uhka. Talousliberaaleille markkinalogiikka ei tule yllätyksenä.

Puheet siitä, että bitcoin ”ei ole mitään” tai ”ei pohjaa mihinkään” ei talousliberaalia vakuuta. Asian arvo markkinoilla on se, jonka kuluttaja on valmis vapaaehtoisesti asiasta maksamaan. Jos bitcoin on ”liian kallis”, sitä ei osteta ja sen arvo putoaa. Kun sitä ostetaan paljon, sen arvo nousee. Sitä ei voi väärentää ja se perustuu algoritmeihin, joiden perusteella sitä muodostuu lisää tietyllä tavalla. Sitä on kuitenkin rajattu määrä, mutta sitä voi jakaa desimaaleilla ties kuinka pieniin osiin. Vaikka tätäkään bitcoinin teknisestä puolesta ei tietäisi, markkinalogiikka lisättynä tietolähteisiin, joihin itse luottaa, riittää.

Bitcoinin kanssa tulee olla tarkka, koska toimintoja ei voi perua. Bitcoinejaan ei kannata luottaa niiden käsiin, joista ei mitään tiedä. Jotkut firmat huijaavat. Ketään ei voi jäljittää. Rahoja ei saa takaisin, jos ne häviää. Anonyymiä markkinalogiikkaa ilman vakuutuksia. Tyhjästä noussut ja vain markkinalogiikalla toimiva virtuaaliraha on tällä hetkellä vaihdettavissa 450 euroon. Se on sen arvo nyt. Vuosi sitten se oli alle sata euroa. Viime vuoden loppupuoliskolla se kävi jopa tuhannessa eurossa. Joskus se ehkä hakkeroidaan toimimattomaksi tai joku parempi virtuaalikolikko korvaa sen. Se on hyvin uusi ilmiö. Mutta sen arvon muotoutuminen ei talousliberaaleille ole mikään outo tai kummallinen asia; tästä markkinalogiikastahan talousliberaalit ovat puhuneet kokoajan.