Harmaan talouden selvitysyksikkö on antanut lausuntonsa Ylelle aikapankkien toiminnasta ja siihen liittyvistä velvollisuuksista. Selvitysyksikkö on päätynyt tulokseen, että aikapankkien kautta tapahtuva työn vaihtaminen työhön on veronalaista toimintaa, vaikka euroja aikapankeissa ei liiku. Verottajan näkökulmasta aikapankit toimivat tällä hetkellä harmaan talouden vyöhykkeellä, koska ihmiset tuottavat toisilleen hyvinvointia vapaaehtoisesti aikaansa vaihdellen, mutta valtio itsessään ei tienaa tästä mitään.

Aikapankeissa ”rahayksikkönä” toimii työtunti, jonka voi vaihtaa toisen henkilön työtuntiin. Jokainen tunti on samanarvoinen työstä riippumatta eli tunnin ruohonleikkauksen voi vaihtaa vaikka tunnin hierontaan. Palvelu pyörii ihmisten omalla tarmokkuudella ja halulla tuottaa yhteistyöllä hyvinvointia. Verkoston myötä palveluita voi vaihdella paljon lähipiiriä laajemmin. Aikapankkien taustalla oleva filosofia tuntuu korostavan sitä, että köyhälläkin henkilöllä on mahdollisuus omalla työllään hankkia itselleen palveluja eikä rahan määrä ole merkityksellinen. Aikapankki.fi -sivusto kirjoittaa aikapankkien vahvistavan yhteisöllisyyttä ja työn arvoa.

Samaan aikaan kun jokainen hyödyke kallistuu, verot nousevat ja poliitikkojen legitimiteettiJulkiset_kokonaismenot_1975_2012 katoaa, ihmiset pysyvät innovatiivisina. Siitähän tässäkin on kyse. Jos aikapankkitoimintaa aletan verottaa, kuolee koko idea luultavasti siihen. Valtion verotulot yhdessä julkisen menojen kanssa ovat jatkuvassa kasvussa, joten ongelma ei liene verotulojen puute vaan niiden huono käyttö ja luonnollisesti liiallisesti kasvanut julkinen puoli, joka näyttää vain laajenevan. Vuonna 2012 veroja kerättiin noin 84 miljardia, joka on suurin summa koko euroaikana (Verot 1993_2012). Aikapankkeja on Suomessa muutama kymmenen ja toimintaa ollaan harrastettu jo viime vuosikymmeneltä lähtien. Verotuksen ei tule olla itse tarkoitus eikä aikapankkeja tule laskea veronkierroksi. Vain HV-valtion virkamiehen mielestä ihmisten vapaaehtoinen toiminta yhteisen hyvinvoinnin lisäämiseksi on ongelma.

Ylen uutisessa selvitysyksikön apulaisjohtaja ei tiedä vielä, miten aikapankkeja voi verottaa, mutta verotusmalli aiotaan kehittää. Selvitysyksikkö pohtii myös, onko naapurin kukkien kasteleminen veronalaista työtä, koska jokainen vaihdanta tulisi verottaa. Vapaaehtois- ja talkootyö kun on vielä verovapaata, mutta lupaus vastapalveluksesta poistaa vapaaehtoisuuden käsitteen. Miten monella erilaisella tavalla tämä todistaa sen, että valtion byrokratia, verot sekä tiukat säädökset ennemmin rajoittavat ihmisten toimintaa kuin hyödyttävät sitä? Tietysti pimeällä työllä on ollut tarkoitus kiertää työehtosopimuksia tai työn verotusta maksamalla käteistä palkkaa, kun kumpaakaan osapuolta ei kiinnosta maksaa eläkemaksuja tai vakuutuksia pienestä työsuoritteesta, mutta aikapankin voi nähdä toteuttavan erilaista tapaa. Yhteiskunnassa kehittyy pitkästä aikaa taas ajattelutapa työn erilaisesta arvosta itsessään ja sen hyödyllisyydestä sekä pienyhteisöjen tarpeellisuudesta. Epävakaa valuutan tulevaisuus ja jatkuvasti masentavat talousuutiset antavat pontta ottaa toimintaa enemmän omiin käsiin ja tehdä asioita. Sivusta seuraajan osa kyllästyttää. Toki aikapankin voi nähdä helpottavan ihmisten pimeiden töiden hankkimista, mutta kun raha ei liiku, ei verottajaa pitäisi kiinnostaa. Moni aikapankki-harrastaja käy varmasti ”oikeissa töissä” ja ostaa ”oikeita tavaroita”.  Työn vaihtamisen työhön ei tulisi missään nimessä olla verotettua.

Veronkierto on rikoslaissa säädettyä. Harmaa talous nähdään varastamisena valtiolta. Miksi aikapankkien toiminta nähdään veronkiertona mahdollisuuden sijaan? Jos aikapankkien kautta vaihdettuja palveluita aletaan verottaa, muuttuu toiminta tappiolliseksi. Sen sijaan, että saat palvelun palvelua vastaan, joudut maksamaan valtiolle antamastasi palvelusta, vaikket saisi siitä rahaa. Tällöin maksat itse siitä, että teet jotain vailla rahallista tulosta. Lienee syynsä, miksi kaikilla potentiaalisilla henkilöillä ei ole halukkuutta hankkia y-tunnusta ja laskuttaa toisiaan keskenään palveluista. Lienee myös syynsä, miksi palveluita ei ole varaa käyttää tai yleinen hintataso on niin korkea. Lienee myös syynsä, miksi tavallinen tallaaja ei osaa edes olettaa, miten monella tavalla hän toimii väärin kun pesee ikkunoita vastalahjaksi lapsensa vahtimisesta. Hyi sinä valtion petturi, maksa verosi ja ole onnellinen!