Suomi on laman kynnyksellä, ellei jo lamassa. Talouspolitiikka Suomessa vaatii niin monia muutoksia ja varsinkin leikkauksia veronkorotuksien sijaan. Taloussanomien valitsema asiantuntijaraati antoi hallitukselle arvosanaksi 7-. Yksi arvostelijoista kertoi syyksi arvosanaansa 7, ettei Kataisen hallituksen politiikka ole Euroopan huonointa.

Hallitus sai kehysriihensä päätökseen tänään. Yritysten kokonaisverotusta lasketaan, mutta vaihtoehtoisesti tupakka-, alkoholi ja makeisverot nousevat. Yritysverojen  laskeminen on mielestäni hyvä suunta, mutta en kannata verojen nostoa, varsinkaan kun arvonlisävero nousi juuri. Uutisissa kuitenkin pyörii tälläkin hetkellä aiheita, joiden korjaaminen veisi Suomen taloutta parempaan suuntaan – kansalaisten kannalta ainakin. Nekin tulisi käsitellä.

Mahdollisuus henkilökohtaiseen konkurssiin

Tämä on tärkeä. Helsingin yliopiston professori Vesa Kanniainen ja tutkijatohtori Tuomas Malinen esittivät julkisen kannanottonsa Suomen yrittäjien puolesta. Esimerkiksi Thomas Edison sekä Henry Ford tekivät monia konkursseja ennen läpimenoa markkinoilla. Steve Jobskaan ei menestynyt aluksi, vaan tyrmättiin useassa yrityksessä. Suomessa asuessaan ainakin kaksi ensimmäistä olisivat jääneet velkavankeuteen jo ensimmäisessä töppäyksessä. Yrittäjiä Suomi tarvitsisi, mutta harva enää uskaltaa. Byrokratiaa on liikaa ja lakkautettukin y-tunnus voi haitata vielä vuosienkin päästä, jos sattuu esimerkiksi työttömyystukea tarvitsemaan. Suomi ei saavuta mitään sillä, ettei yrittäjälle anneta mahdollisuutta epäonnistua. Vailla henkilökohtaista konkurssia valtio menettää enemmänkin kuin puhdasta rahaa, olettaen ettei yrittäjä pysty kuittaamaan velkaansa koko elämänsä aikana. Valtio menettää yrittäjän seuraavista työpaikoista tulevat hyödyt sekä verotulot monilla muilla osa-aluiella, saa itsellensä tukieläjän, menettää talouskasvua toteuttamattomissa innovaatioissa sekä ajaa ihmisiä yrittämään muualle.

Yrittäjyyteen enemmän helpotuksia verobyrokratiassa

Yhteisöveroa lasketaan 20 %:iin 24 %:sta. Vero on silti liian korkea, koska yritykset eivät maksa veroa, vaan yritykseen liittyvät ihmiset. Jokainen yrittäjä maksaa palkastaan ansiotuloveroa tai vaihtoehtoisesti pääomatuloveroa ja yrittäjän palkkaamat ihmiset maksavat omasta palkastaan myös ansiotuloveroa valtiolle. Yrittäjä maksaa työntekijöistään myös lakisääteiset eläkemaksut sekä -vakuutukset. Yhteisövero näkyy ennen kaikkea yrityksen tuotteiden hinnoissa, koska myyntihinta määräytyy loppujen lopuksi kulujen korvaamisesta sekä voiton tekemisestä. Yritysten verotus on liian monimutkainen ja kokonaisasteeltaan sekava, mielummin yksinkertaistetaan verotusta. Yhteisövero jaetaan valtiolle, kunnille sekä kirkolle – myös niiltä yrityksiltä, joiden omistajatahot eivät kuulu kirkkoon.

Hautalan tapaus todisti, ettei aina ole tietoa tai halua ottaa selville kaikkia maksettavia veroja, joten on helpompi tehdä kaikki pimeänä. Taloussanomat esitteli jutussaan erilaisia harmaan talouden tapoja, jossa tavalliset ihmiset kertoivat syitään maksaa pimeänä. Moni pimeä maksu tulee jonkun tuen menettämisen tai tahattoman väärintekemisen pelosta, joten yksinkertaistaminen toimii paremmin kuin kehitystyöryhmät.

Ei nosteta veroja 

Verojen nosto ei ole säästöä, vaan entistä laajempaa rahansiirtoa. Valtion jatkuvasti kasvavan velan ja EU-toimien myötä monen suomalaisen usko hallituksen kykyyn hoitaa taloutta on laskenut. Myös jatkuvat kohut rahojen väärinkäytöstä syövät uskottavuutta. Siksi onkin jo moraalisesti väärin, että hallitus vaatii valtion kassaan lisää rahaa kansalaisten taskuista. Väärin toimissa on myös ostovoiman heikentäminen, koska se tie ei johda hyvään. Tänäisen kehitysriihen seurauksena päätettiin siis nostaa alkoholi-, tupakka- sekä makeisveroja. Näiden tuotteiden veronkorotukset eivät ole sieltä pahimmasta päästä, mutta kun lasketaan mukaan alv:in nosto 23%:ista 24 %:iin, alkaa veronkorotukset jo vähitellen kyllästyttää. Alv:in nostaminen itsessään nosti lähes kaikkien tuotteiden hintoja kaupoissa.

Solidaarisuusvero ja Yle-vero ovat tulleet Kataisen hallituskaudella, samoin tänä vuonna alkava pankkivero. Pankit maksavat väliaikaisesti vuodet 2013-2015 valtiolla ylimääräistä veroa. Näkyyköhän tämä korotus pankkien palvelumaksuissa, vai ottaako pankki takkiin tuloissaan? Sopii arvata. Sähkövero tulee voimaan vuodesta 2014 eli sähkön hinnannousu ei loppunutkaan vielä alvin kasvamiseen. Suurempia eläkkeitä verotetaan kovemmalla kädellä, samoin lahjoituksia, joka luo entistä suuremman kannustimen verokikkailuun. Jos valtio yrittää verottaa rikkaita liian kovalla kädellä, siirtänevät he varansa muihin maihin. Rikkailla on varaa palkata väkeä ratkomaan verotuksesta koituvia ongelmia. Tällaisissa tapauksissa Suomi ahneudellaan saa käteensä verotuloina pyöreän nollan.

Verovähennykset ovat vielä asia erikseen. Menettäisikö Suomi paljonkin tuloja, jos veroja laskettaisiin ja verovähennyksistä siinä samalla luovuttaisiin. Kotitalousvähennykset koskevat nyt myös ulkomaalaisilla firmoilla teetettyjä ulkomailla tehtyjä töitä, koska muita EU- sekä ETA-maita ei saa syrjiä palveluja valitessaan. EU:n myötä Suomi ei saa suosia suomalaista missään yhteydessä, joten parempi olisi reagoida tähän ja antaa suomalaisille oikea mahdollisuus kilpailussa. Tällä hetkellä suomalainen on kallis verotuksen vuoksi ja mahdollisuus on esimerkiksi perustaa firma Espanjaan ja maksaa verot sinne. Useat puhelinfirmat tekevät tätä jo.

Nousevat tai uudet verot tällä hallituskaudella: Alv, sähkö, makeiset, tupakka, alkoholi, pääoma, yle, pankki ja suuret eläkkeet.

Laskevat verot: Yhteisövero -4%

(Lähde moneen kohtaan tekstissä: http://www.veronmaksajat.fi/veromuutokset2013)

Ei tuhlata kaikkeen turhaan, vaan annetaan ihmisten toimia

Valtion tukeminen harmaan talouden ehkäisyyn sopisi tähänkin kohtaan, mutta käsittelin sen jo ylempänä. Vuoden turhake on nuorten yhteiskuntatakuu, tutummin nuorisotakuu. Olen puhunut tästä aiemminkin, esimerkiksi kirjoituksessani ”Yleissitovat työehtosopimukset sekä TE-toimiston karenssiaika poistettava”, josta löytyy vuoden 2013 uudistukset TE-toimistoista sekä asiaa nuorisotakuusta. Valtion vuoden 2013 talousarviossa kerrotaan, että nuorisotakuu saa 60 miljoonan määrärahat. Mihin nämä rahat menevät? Työnantajille, jotta he palkkaavat nuoren, koska tiukkojen työehtosopimusten takia he eivät ole voineet aiemmin? Työryhmiin? Nuorisotakuun ensimmäiset 3 kuukautta päättyy tämän kuun lopussa, joten kysykääpä joltain tuttavapiiristänne löytyvältä työttömältä nuorelta, miten nuorisotakuu on häntä auttanut. Kertokaa se sitten mieluusti minulle, koska minulla on epäilykseni. Hallitusta ei saa päästää tuuduttautumaan näihin ”toimiin”, vaan vaatia aktiivisesti helpotusta työsopimukseen kokemusta tarvitsevan nuoren kohdalla.

Suomi voisi säästää poistamalla esimerkiksi puoluetuet. Puoluetuki on 160 000/istuva kansanedustaja. Kansanedustajilla ja ministereillä on jo omat palkkansa sekä puolueilla jäsenmaksunsa, enempää ei tarvita. Samoin eduskunnan menot uusiksi, leikkauskohteita kyllä löytyy. Pienistä puroista syntyy suuri joki. Hallituksen satunnaiset ”Himas-tilaukset” pois.

Yritystuet menevät Ylen uutisten mukaan yhä useammin samoille firmoille. Kannatan starttirahaa, mutta en yritystukia. Yritykset eivät tukia tarvitse, jos valtio hoitaa verotuksensa kuntoon. Kannattamattomia yrityksiä ei ole taas edes järkeä tukea. Maataloustuissa samat aspektit: jos halutaan suomalaisten suosivan suomalaista, ei tehdä hintakilpailusta mahdotonta suomalaiselle maatalousyrittäjälle. Kehitysavussa on turha rahareikä ja sen suuruutta tulee miettiä uudestaan.

Verojen alentaminen tuo voittoa pidemmän päälle ostovoiman kasvussa sekä suomalaisen tuotannon kohentumisena. Suomi on pärjännyt hyvin Nokiasta lähtien teknologian saralla ja tältä alalta löytyy varmasti lisää innovaatiota. Sitä syntyy, kun annetaan ihmisen toimia vapaasti eikä viedä hänen käyttörahaansa, lannisteta laajalla byrokratialla tai uhkailla oikeussyytteillä immateriaalioikeuksien huonolla käytöllä. Ja se henkilökohtainen konkurssi, joka pelastaa monta yrittäjää loppuelämän velkavankeudelta sekä tuo markkinoille uusia, innokkaita yrittäjiä.