Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamon mukaan toimeentulotuki passivoi eniten, kertoo MTV3:n uutinen. Toimeentulotuen varaan jämähtää yhä useampi nuori. Toimeentulotukea haetaan usein Kelalta saadun työttömyystuen lisäksi. Työttömyystuki on yksinkertaisempi tukimuoto, mutta senkin varassa roikkuu usea nuori hallituksen hienon kuuloisesta nuoristakuusta huolimatta. Nuorisotakuuta juhlittiin ennen sen voimaantuloa viime vuonna ja nyt sitä epäillään jo. Millä voidaan taata nuorille lisää paikkoja työmarkkinoille tai opiskeluun, kun ennenkään niitä ei ole löytynyt? Miten hallitus voi vain ”päättää”, että nuoret saavat töitä? Politiikkaa parhaimmillaan; lisätään rahaa sinne ja tänne, perustetaan työryhmiä ja kirjataan lakiin jotain, jonka olisi pitänyt olla itsestään selvää jo alunperinkin. Se, että työkkärissä autetaan saamaan töitä.

Mitä siis tulisi tehdä? Perustulo kiintää tulevaisuudessa ja laskelmia on suuntaan ja toiseen tehty paljon. Aiheesta on vireillä myös kansalaisaloite. Kansalaisaloitetta seuraava aloitteen käsittely sekä äänestys lienee eduskunnan tahdilla joskus seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, joten muitakin toimenpiteitä pitää miettiä. Ehdoton kahta asiaa: Poistetaan työehtosopimusten yleissitovuus sekä karenssiaika työttömän peruspäivärahasta.

TE-toimistojen uudistukset vuonna 2013 veivät mukanaan työharjoittelun ja toivat tilalle löyhemmät kriteerit palkkatukeen sekä työkokeilun. Työharjoittelun poistaminen oli äärimmäisen huono, koska työkokeilussa ei ole samoja kriteereitä; työkokeiluun ei voi mennä, jos omaa alalle koulutuksen tai on vasta ilmottautunut työttömäksi. Vaikka työharjoittelussa oli ilmaisten työntekijöiden kierrätyksen mahdollisuus, oli siitä varmasti nuorille enemmän hyötyä kuin haittaa. TE-toimiston palvelut tulisi olla työnhakijaa hyödyttäviä, ei väärinkäyttäjien paapomiseen keskittyneitä.

Karenssiaika on hyvä esimerkki päätöksestä estää tukien väärinkäyttöä, mutta se kostautuu siihen enemmistöön, joka ei käytä tukia väärin tai halua viettää loppuelämäänsä työttömänä. Oma irtisanoutuminen töistä tai työn vastaanottamattomuus tuo karenssin, joka on yleensä 3 kuukautta. Kukaan ei halua irtisanoutua hyvästä työpaikasta tai ”huvikseen”, jotta pääsisi elämään tuilla, joten tämä karenssiaika on tarkoitettu pääsääntöisesti niille, jotka ”lusmuavat” työkkärin listoilla. Työn välttely on TE-toimistossa kuitenkin niin helppoa, että suurin osa ei joudu karenssille siitä, että ei saa työpaikkaa. Karenssille taas joutuvat ne, jotka irtisanoutuvat työpaikasta vaikka paikkakunnan vaihdon tai huonon sopimuksen takia. Työnantajat, varsinkin työehtosopimusten ulkopuolelle syntyneillä puhelinmyyntimarkkinoilla, eivät ole aina reiluimpia. Esimerkiksi 3 000 euron tavoitepalkka ei aina tarkoita tavoitetta, vaan joskus ehdotonta minimiä. Joku erehtyy allekirjoittamaan sopimuksen, josta ei saakkaan loppujen lopuksi edes palkkaa tai joku saa potkut tuottamattomana. Karenssi iskee.

Karenssiajan poiston myötä voisi yleissitovia sopimuksia löyhentää – jopa poistaa kokonaan. Kun työntekijän ei tarvitse tukien menettämisen pelossa alistua mihin tahansa työhön, ei tarvita kaikille samaa sopimusmallia. Työnantajan sekä työntekijän on voitava tehdä sellainen sopimus, jonka molemmat haluavat allekirjoittaa. Työsopimuksessa varmasti määriteltäisiin edelleen loma-aika sekä sairaspäiväraha – ihan työnantajan toimesta – eivätkä aina kaikki niitä kaipaa. Nuori, joka tarvitsee työkokemusta tai -näytteitä eikä pääse työkokeiluun koulutuksensa vuoksi suostuu varmasti töihin pienellä korvauksella ilman lomaoikeutta. Jos sopimus on riistoa, hakija ei allekirjoita sitä.

Työmarkkinoilla nuoren kuvittelisi olevan hyvässä asemassa, koska nuoret ovat aktiivisia, innovatiivisia sekä innokkaita. Jokainen työnantaja varmasti haluaa hyvän työntekijän, kun firma sitä tarvitsee. No, TE-toimistosta voi hakea palkkatukea. Palkkatuki on enintään noin 700 euroa kuukaudessa tietyn pituisen ajan. Tukimuoto olisi hyvä helpottamaan palkkausta, mutta sitä myönetään vain TES:in hyväksymiin sopimuksiin. Palkkatuellinenkin työntekijä maksaa siis työnantajalle. Siksi onkin tukimuoto onkin outo, koska hyvä työntekijä ei tarvitse palkkatukea omatessaan kaiken tarvittavan kokemuksen sekä taidot, kun taas näitä vailla olevaa tekijää työnantaja ei kenties heti halua palkata kokoaikaisesti. Palkkatukea voidaan antaa määräaikaisiin sopimuksiin harkkinanvaraisena. Palkkatuki olisi hyvä muoto työharjoitteluiden korvaamiseen, jos työnantaja sekä -tekijä voisivat itse neuvotella sopimuksen – niinkun löyhän, että työntekijän ainoa palkka olisi palkkatuki esimerkiksi koeajan.

Työttömyys on kasvussa. Nuorten syrjäytyminen puhututtaa. Vuosi sitten Talouselämä uutisoi vuokratyöläisen olevan työmarkkinoiden huono-osainen, mikä on selvää, koska yleissitovia työehtosopimuksia voidaan ovelasti kiertää vuokratöillä. Yleissitovat työehtosopimukset auttavat kenties jo vakituisen työpaikan saanutta työntekijää, mutta ne vaikeuttavat työmarkkinoiden toimintaa. Se, että vuokratyöpaikat täyttävät työvoimatoimiston listat, on osoitus juuri siitä, että työehtosopimusten yleissitovuuksia tulee purkaa. Varsinkin, kun YT-neuvotteluja käytiin ympäri maata, eikä yrityksillä ole selkeästi varaa pitää työntekijöitään. Se, että firma tuhlaa johtoportaan bonuksiin tai omaa ahneen toimitusjohtajan, ei taas ratkea työehtosopimuksissa. Työmarkkinat ovat erilaiset kuin 70-luvulla.

Jos yleissitovuuksien poistaminen kaatuu AY-lobbaajien vastustukseen, voisi sopimuksia edes uudistaa siten, että työntekijä voisi neuvotella itse oman sopimuksensa ensimmäiselle vuodelle. TE-toimisto voisi tulla vastaan myös tässä ja myöntäisi palkkatukea ei-TES:in sopimuksiin. Työttömät haluavat töihin ja työnantajat haluavat työntekijöitä, jotka eivät koidu liian kalliiksi. Työntekijä ei todellakaan maksa vain palkkansa verran työnantajalle. Ne työttömät, jotka eivät halua TE-toimiston listalta pois, pystyvät hyvin siihen edelleen. Ei ole järkevää luoda työmarkkinoita riistoyritysten sekä tukipummien ehdoilla, koska enemmistö kärsii eikä kukaan ole tyytyväinen. Jos työntekijällä ei ole pelkoa karenssista, ei hänen tarvitse suostua mihin vain. Perustulo olisi tietysti vielä parempi vaihtoehto, mutta tästä voisi aloittaa.