Vuonna 2014 uudistuu esitutkinta- sekä pakkokeinolaki. Uuden lain myötä poliisi saa valtuudet asentaa vakoiluohjelmistoja törkeistä rikoksista epäiltyjen koneisiin (Aamulehti 30.12.) Sinänsä poliisin lähettämät troijalaiset eivät huoleta, sillä huonokin virustutka varmasti havaitsee poliisi-viruksen. Itse kirjoitin monen muun ohella uudesta laista, kun sen läpimeno oli epävarmaa yli vuosi sitten, mutta näemmä se on mennyt läpi huomaamattani. Lue kirjoitus ”Valtio-virus pyrkii koneellesi” tämän lain taustoista.

Poliisin tunkeutumisyritykset eivät ole kuitenkaan ongelma perustallaajalle, mikäli kyse on todellakin törkeistä rikoksista. Jos kriteerinä toimii nykyinen pakkokeinolaki, se on. Pakkokeinolain luvussa 5 määritellään esimerkiksi poliisin oikeudet tutkia ihmisten asuntoja. Perusteena ovat vähintään rikokset, joiden maksimirangaistus on minimissään kuusi kuukautta, eli myös lievimmän kaltaiset huumausainerikokset. Rikoslaissa huumausaineen käyttörikoksen maksimirangaistus on kuusi kuukautta, mutta huumausainerikoksen valmistelun maksimi on kaksi vuotta. Törkeän rikoksen raja menee neljässä vuodessa.

Kuitenkin, rikoslaissa eräs pykälä, juuri törkeitä huumausainelakeja koskevassa osiossa (Luku 50 §2), joka on hiukan tulkinnanvarainen: ”5) levitetään huumausainetta alaikäisille tai muuten häikäilemättömällä tavalla”. Mielivaltainen perustelu. Nykyinen laki sallii puhelinkuntelun törkeitä rikoksia selvitettäessa – tuomioistuimen luvalla – mutta lakia rikotaan sekä tuomioistuin toimii epäilyttävästi.

Esimerkiksi tapaus TTVK vs. Pieni tyttö ja Nalle Puh -läppäri. Tiedätte tapauksen. TTVK oli saanut Korkeimman oikeuden erikoisluvan, jolla yhdistys saa vaatia teleoperaattoreilta tunnistetietoja. En tiedä, mitä tarkkaan sanoisin kyseisestä instituutiosta, koska se itse luokittelee itsensä voittoa tavoittelemattomaksi yhdistykseksi, vaikka kuitenkin tienaa voittoa hurjat määrät. En löytänyt lähteiksi muuta, kuin Gramexin tukipäätöksen, sekä tietoa Opetus- ja kulttuuriministeriön tuesta. Kuitenkin, tunnistetietojen luovuttamisesta tulisi käsitellä jokaikinen kerta erikseen ja saada jokaikiseen luovutukseen oma päätöksensä; virkamiesvaltaa ei saa lain puitteissa siirtää eteenpäin. Kotiintunkeutuminen pakkokeinolain nojalla oli siis Chisu-gatessa laiton. Virkamiesvaltaa ei saa noin heppoisin perustein luovuttaa ”yleisesti” eteenpäin. EFF onkin tehnytkin asiasta tutkintapyynnön.

Suomi on saanut langettavia tuomioita EIT:ltä (Euroopan ihmisoikeustuomioistuin) enemmän 15 vuoden aikana, kuin muut Pohjoismaat yhteensä. Aihepiirit ovat koskeneet pääsääntöisesti sananvapausrikoksia sekä pitkittyneitä oikeudenkäyntejä. Tilastojen valossa voidaan todeta, että Suomessa toimii mielivaltaisempi oikeuslaitos kuin naapurimaissamme.

Kuten ylempänä osoitin, huumausainelainsäädännössä on mielivallan pykäliä, sekä pakkokeinolakia voidaan soveltaa lievissäkin huumausainerikosissa, koska pakkokeinolaki ei määrittele erikseen ”lievää huumausainerikosta”. Tällöin voidaan olettaa, että poliisin vakoilututkinta törkeissä rikoksissa – lakipykälää ei ole vielä tarkkaan määritelty – perustuu enemmän tai vähemmän mielivaltaan. Esimerkiksi pakkokeinolain kautta tietokonevakoilua ei tule missään nimessä soveltaa, sillä siinä laitetaan ”törkeä huumausainerikos” samaan kategoriaan esimerkiksi ”törkeä rikos ihmisyyttä vastaan” kanssa.

Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan yleinen suhtautuminen huumeisiin on liberalisoitunut. On alettu nähdä huumeet alkoholin sekä tupakan kaltaisena päihteenä, joka liiallisesti käytettynä on haitallista. Moni ei kuitenkaan pelkää satunnaiskäyttöä ja esimerkiksi runsasta tupakointia tai alkoholin suurkulutusta pidetään pahempana , s. 27, kuin kannabiksen satunnaiskäyttöä. Yhteenveto-osiossa samaisessa tilastotutkimuksessa, sivulla 36, todetaan myös ”Tätä ilmentää hyvin se, että vuonna 2010 yli puolet alle 35-vuotiaista vastaajista ilmoitti tuntevansa henkilökohtaisesti jonkun huumeiden käyttäjän.” Joten voidaan vähintään todeta, että tarve ”lievälle huumausainerikokselle” olisi tarpeen. Samoin raportissa  Euroopan huumeongelmasta 2012 todettiin kannabikseen liittyvien rikoksien olevan laskussa – liittyisiköhän jotenkin siihen, että oma käyttö on monessa luetelluista maista laillista, esimerkiksi Saksassa ja Italiassa.

Kirjoituksen punainen lanka kaipaa kenties rautalankatiivistyksen. Kuten edellä todistin, Suomessa poliisi sekä oikeuslaitos toimivat osittain hyvinkin mielivaltaisesti, pakkokeinolaissa säädetään huumausainerikos ihmisoikeuksien rikkomiskriteeriksi, törkeällä huumausainerikoksella on mielivaltaisia perusteita, Korkein oikeus luovuttaa virkamiesvaltaa liian löyhällä kädellä eteenpäin ja kannabiksen suosio on nousussa. Tästä voi loogisesti päätellä sen, että tilastollisesti katsoen kuka vain on mahdollinen kannabiksen käyttäjä (prosentuaalisella perusteella), jonka asunnon voi mielivaltaisesti tutkia tai kenen konetta voidaan vakoilla törkeän rikoksen periaatteella – koska mielivalta. Asunnon tutkimiseen vaadittavan perusteen voi saada tuomiosituimelta jälkikäteen, ja oikeutus määrittyy löydettyjen todisteiden perusteella.

Alussa jo totesin, ettei poliisin troijalainen liene kovinkaan suuri uhka virusturvien ansiosta. Usko oikeusjärjestykseen kärsii silti. Jotta poliisi voisi oikeasti keskittyä tosiasiallisen vakaviin rikoksiin, tulisi kannabiksen käyttö poistaa rikoslaista monien EU-maiden tyyliin. Mielivalta ylemmiltä tahoilta ei poistu, jollei sitä vastaan aktiivisesti taistele. Kenenkään ei tarvitse alistua kuvitteellisille kannabissyytöksille, eikä kenenkään tarvitse olettaa poliisin suorittavan vain ”tarpeellista valvontaa” vailla perusteita. Kenenkään ei tarvitse päästää poliisia kotiinsa ilman perusteita.

Nettipoliisi Marko ”Fobba” Forss uskoo kannabiksen laillistuvan joskus Suomessa (HS 4.7.2012), mutta aikoo valvoa lain noudatusta niin pitkään kuin laki niin sanoo. Ymmärrettävää poliisilta. Tulisikin kääntää syyttävät katseemme arkadianmäelle, jossa lait säädetään. Poliiseja ei voi syyttää lain noudattamisesta, mutta mielivallasta voi. Eduskuntaa voi – ja pitää – syyttää huonoista laeista.

Uudet ovet mielivallalle eivät ole ikinä perusteltavia, eikä tavallisten ihmisten tarkkailu rikosoikeudellisessa mielessä ole mitenkään kannattavaa. Rikoslaki sekä pakkokeinolaki tulisi päivittää vastaamaan nykypäivää – kunnioittamaan ihmisoikeuksia sekä perustuslaillista yksityisyyden suojaa.