Suomalaisen työn tuhoamispolitiikka sääntelyin sekä verotuksin johtaa porsaanreikien sekä veronkiertomahdollisuuksien taloudelliseen kannattavuuteen. Alakynteen jäävät aina ne tunnollisimmat sekä pienemmät yritykset. Yrityksiä Suomi tarvitsee lisää ja monella ”työläisellä” varmasti kiintää silmissä oma yritys – joskus, sitten kun uskaltaa tahi ei ole mitään menetettävää. Jos haluaa menestyä, kannattaa ehdottomasti siirtää yrityksen kirjat pois Suomesta sekä varata pääomaa poliitikkojen kestitsemiseen. Pienet kyykkyyn ja isot juhlimaan. Näin Suomen talous kohenee yrittäjyydellä?

Liian korkea verotus sekä vaikea byrokratia johtaa veronkiertoon sekä pimeisiin palkkoihin. Mikäli veroja laskettaisiin, katoaisi suuri taloudellinen kannustin veronkierrolle. Työntekijä maksaa verojen ja muiden maksujen takia työnantajalle huimasti yli palkkansa verran. Harmaa talous 2012 -selvityksen mukaan laissa on porsaanreikä, joka mahdollistaa ulkomaalaisten yritysten veronkierron laillisesti. Ulkomaalaisilla yrityksillä ei ole rekisteröitymispakkoa Suomessa, jolloin rekisteröimätön toiminta jää verottajalta piiloon. Suomessa työskentelevistä työntekijöistä tulisi tehdä vuosi-ilmoitus puolen vuoden jälkeen. Uusi Suomi uutisoi Olkiluoto 3:sen työmaalta löytyneistä 304 verottajalle tuntemattomasta yrityksestä. Arvonlisäverotuksesta ja muista veroista tulisi tehdä ilmoitus 9 kuukauden jälkeen, mutta ilman rekisteröitymispakkoa on mahdoton sanoa, miten kauan ulkomaalainen yritys on toiminut Suomessa.

Suomessa kierretään myös autoveroa yrityksien kautta. Ulkomaalaisella henkilöllä tai ulkomailla sijaitsevalla yrityksellä on väliaikainen oikeus auton verottomaan käyttöön. Uuden Suomen mukaan moiset veronkierrot paljastuvat vasta sattumalta liikenteessä, koska valvonta on mahdotonta. Liikkuvan poliisin lakkautus vähentää kiinnijäämismahdollisuuksia entisestään. Moni suomalainenkin siis perustaa esimerkiksi Viroon ”pöytälaatikkofirman” ja ajelee Suomessa verottomalla autolla – laillisesti.

Vaikka firma toimisi jopa Suomessa ja maksaisi veroja Suomeen, se voi silti palkata työntekijöitä halvemmalta ulkomailta. Ruotsista 2007 tuttu Laval-tapaus muodosti ennakkotapauksen halpatyövoiman käytön laillisuudelle yli oman maan työehtosopimusten. Lyhyesti siis, latvialainen firma ”Laval” tuli Ruotsiin rakentamaan koulua ja halusi maksaa työntekijöilleen latvialaisten sopimusten mukaista palkkaa, joka oli paljon ruotsalaista palkkaa pienempi. Ruotsalaiset ammattiyhdistysliikkeet tuohtuivat vaateesta ja aiheuttivat työsaarron, josta EY-tuomioistuin heidät tuomitsi; liikkuvalla työvoimalla on oikeus noudattaa kotimaansa työehtosopimuksia, ei työskentelymaan. Laval-tapauksesta esimerkiksi Alexander Stubb on todennut, että Suomessa ja Ruotsissa on erilainen tilanne työehtosopimusten yleissitovuuden kannalta, joten Laval-tapaus ei voisi Suomessa toteutua. Suomen työehtosopimuksessa yleissitovuudesta sanotaan ”Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä”. Kallis, sopimuksen alainen työläinen jää alakynteen. Tapaus ei palvele suomalaista työnantajaa eikä -tekijää.

Harmaan talouden kitkemiseen voi valtion taholta syöttää loputtomasti rahaa, eikä sitä saada ratkaistua. Mitä enemmän valvotaan, sen enemmän se maksaa. Kulujen noustessa nostetaan veroja. Mitä korkeammat verot, sen suuremmat hyödyt niiden kierrossa. Monissa suurissa yrityksissä nähdään varmasti paljon vaivaa, ettei läheskään yrityksen koko saldo tai palkat ole Suomen verotuksen alla. ”Rehellinen ei saa urakkaa”, uutisoi Talouselämäkin viime vuonna.

Harmaan talouden ongelmat eivät ratkea lisävalvonnalla. Suomen talous voi lähteä nousuun vain uusien yrityksien myötä, jotka todella maksavat veronsa Suomeen. Suomen talous kohenee alhaisimmilla veroilla. Ahneen palkka on kuolema. Tässä tapauksessa Suomen valtion.