En keskity mihinkään tiettyyn huumeeseen, vaan kieltolakeihin sekä niiden seurauksiin. Valtiolla tarkoitan tässä tapauksessa Suomea.

On selvää, ettei suurin osa ihmisväestöstä vain mukisematta ”tee niin kuin käsketään”, vaan ajattelee omilla aivoillaan. Joku haluaa juoda alkoholia, joku haluaa polttaa tupakkaa, joku haluaa poltella pilveä. Se, että haitat ovat tiedossa, ei estä käyttöä, jos niin itse valitsee.

Ihminen on ajatteleva yksilö. Joskus ihminen kaipaa irtiottoa. Valtio tarjoaa päihdetarkoitukseen alkoholin. Tuon epämääräisen myrkyn, joka hintakontrollilla tuo verotuloja valtiolle ja pysyy valvonnan alla. Alkoholin vaikutuksista saamme lukea lehdistä esimerkiksi väkivalta- ja rattijuopumustapauksina ja valitettavasti myös henkirikosten yhteydessä. Moni tiedostaa alkoholin haitat ja riippuvuusriskin, mutta juo silti. Moni tosin osaa pitää juomisensa kontrollissa. Ongelmakäyttäjät ovat asia erikseen.

Onkin ironista, että muunlaisen päihteen halutessaan on mentävä pimeille markkinoille. Ja niitähän riittää. Koko pimeä markkina mahdollistuu valtion kieltolain myötä. Se, että valtio totaalisesti kieltää jonkun asian,

ajaa pimeät markkinat erilaiseen valtapeliin ja muihinkin laittomuuksiin. Meksikon laajenevat huumesodat ovat hyvä esimerkki, mitä kieltolaki tuo tullessaan. Kukaan huumekeisari ei moista omaisuutta onnistuisi hankkimaan, jos huumekauppa ei olisi totaalisen kiellettyä. Huumeita kun käytetään silti, kas kas, vaikka se on laitonta.

Pimeillä markkinoilla ei ole ikärajoja tai takauksia laadusta. Siksi siellä on hyvin riskialtista ja vaarallista tehdä kauppaa. En tietenkään väitä, että valtiota tarvitaan kaupankäyntiin, vaan nimenomaan sitä, että toiminta ”valtiolta salaa” on omiaan tuhoamaan sopimuksiin perustuvan kaupankäynnin. Esimerkiksi hyvin suosittu porttiteoria, millä tarkoitetaan kannabiksen polttelun johtavan kovempiin huumeisiin, on täysin valtion lainsäädännön ajama. Jos ollaan jo siirrytty lain väärälle puolelle, mitä väliä millään enää on, eikö? Sopimusturva ja aineen puhtaus ovat kieltolain markkinoilla tuuripeliä.

Esimerkiksi jo kannabiksen laittomuudella valtio muokkaa pimeitä markkinoita kovempien huumeiden tarjotaan. Salakuljettajille on kannattavampaa tuoda maihin vaikka 1 kg heroiinia kuin 1 kg kannabista. Kannabista ei liene helppoa kätkeä moisia määriä, eikä se olisi vaivan arvoista hintansa puolesta. Kannabiksen markkinahinta on alhainen, koska sitä todella kasvaa maassa niin halutessaan. Silti se on ylihinnoiteltu kieltolain vuoksi ja johtaa pahimmillaan pahaan syrjäytymiseen. Kieltolakipolitiikka ajaa erityisesti kovien huumeiden katukaupan kannattavuutta ja kannabiksesta passivoitumista. Ja sehän ei ole mikään vitsi tai propaganda, että ne kovemmat huumeet todella koukuttavat pahasti.

Asiaa tulee myös katsoa toiselta kannalta. Ongelmakäyttäjät ovat jokaisen päihteen kovaääninen vähemmistö, hiljaisen enemmistön jäädessä taustalle. En edes uskalla kuvitella, miten paljon erilaisia aineita liikkuu ”aivan tavallisten näköisten” henkilöiden seuroissa. Ehkei yhtään, ehkä paljon – en tiedä. Kuitenkin se, että valtio tekee sinusta rikollisen ilman mitään ongelmakäyttöä, luo koko ongelman uudelle tasolle. Se, että esimerkkihenkilö X käyttää vaikka amfetamiinia, muttei kukaan huomaa käyttöä, sillä siitä ei koidu ulkoisia ongelmia työn tai ihmissuhteiden kautta, onko se ongelma? Luonnollisesti kyseisen kuvitteellisen esimerkkihenkilön oma terveys alkaisi reistailla pidemmän päälle, mutta onko se valtion homma valvoa? Varsinkin kun viinaan siirtyessään, henkilö olisi taas ”ok”, ongelmakäyttäjä tai ei.

Valtio haluaisi rajoittaa entisestään alkoholin anniskelua ravintoloissa. Haittojen vähentämiseksi halutaan sulkea ravintolat aikaisemmin. Alkoholia saa ostaa nyt 12 tunnin ajan kaupoista ja ravintoloista yleensä kauemmin. Vähenisikö alkoholin kulutus? Enpä usko, alkoholia varastoitaisiin entistä enemmän kotiin, aloteltaisiin rajummin tai juotaisiin nopeammin koska ”pitää” – ja samat henkilöt siellä olisi tappelemassa nakkikiskoilla kellon ajasta riippuen. Tosin, pimeät baarit yleistyisivät, jossa kukaan ei ole valvomassa poltetaanko sisällä, paljonko kalja maksaa, palaako muu kuin tupakka tai onko alkoholin korvikkeita tarjolla. Onhan se kannattavaa yhdistää alkoholikin vielä kovalla sääntelyllä sinne pimeiden markkoinoden puolelle.

Muotihuumeet ovat hyvin vaarallisia, mikä on valtion kieltolain syytä. Muotihuumeita syntyy kuin sieniä sateella, kun eri laillisia lääkeaineita yhdistelemällä koitetaan päihtyä tai jäljitellä jonkin ”oikean huumeen” kaltaista päihdetilaa. Laillisuus on vain tässä tapauksessa todella huono turvallisuusperuste, joten muotihuumeisiin kuolee väkeä säännöllisin väliajoin. Eduskunta laittoi kiireesti lakialoitteen tulille, joka antaisi oikeudet tehdä muotihuumeista laittomia. Se on vain hankalaa, koska ainesosat ovat laillisia ja laitonta uuden lainkin myötä on vain tietynlainen sekoitussuhde, joka voidaan kieltää vasta kun joku sen keksii – ja yleensä kuolee tai tappaa muita, koska eihän poliisi muuten saisi vihiä koko asiasta.

Koska liikutaan hyvin radikaalien ajatusten äärellä, varsinkin poliittisesti radikaalien, ajatellaan hiukan pienemmin. Tärkeintä on haittojen minimointi ja ongelmakäyttäjien hoitoon pääsy. Kieltolaki ei ole ratkaisu vaan pahentaa ongelmaa entisestään. Kieltolaki antaa myös rikollisille suuren vallan ja hyvät tulot. Jokainen ongelmaton, joskus päihtymistä kaipaava ihminen joutuu takuuvarmasti ongelmiin kiinni jäädessään tai kadottaa oikeutusta valtion lainsäädännölle vähintään – ja nimenomaan koko lainsäädännölle. Jatkuva säännöstely ja uusien kieltojen laittaminen jo laillisille päihteille ajaa kysyntää pimeille markkoinoille, missä varmasti myyjiä löytyy ilman tarkkoja kriteereitä.

Aloitetaan siitä edes, että ennen kaikkien huumeiden dekriminalisointia, dekriminalisoidaan edes muiden EU-maiden perässä kannabis. Siitä on kaikki tarpeelliset tutkimukset tehty ja se on todettu vaarattomammaksi kuin alkoholi tai tupakka. Esimerkiksi Jiri Keronen on tiivistänyt blogitekstinsä hyvin kaiken olennaisen ”Kannabiksen kieltolaki on eduksi järjestäytyneelle rikollisuudelle, mutta se ei vähennä käyttöä”, suosittelen lukemaan. Ongelmakäyttäjiä löytyy varmasti, mutta niin niitä löytyy jo nyt.

Kannabiksen ongelmallisuus juontuu kasvavasta valtiovihasta ”valtio ei hyväksy meitä”, saatavuuden rajoituksista ”pitää hengata siellä mistä sitä saa” sekä kiinnijäämisestä seuraavasta mahdollisesta työttömyydestä, jolloin kierre on valmis. Nykyään olen kuullut, että osa kannabiksenkäyttäjistä toivoisi, ettei kyseistä kasvia laillistettaisi. Sen kasvattaminen on helppoa ja tuotto täysin verotonta. Olen ihmeissäni moisesta, vaikka toki näen sen pointin. Se, ettei enää ole halua turvata yksilönvapautta ja -oikeutta valita päihteensä, vaan tukea laittomuutta että itse voi tienata, kertoo epäonnistumisesta ainakin päihdepolitiikan kanssa.

Se on muuten täysin valtion syy.