Ilkka Kanerva (kok.) sai ehdollisen tuomion törkeästä lahjuksen ottamisesta sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta. ”Lahjusringin” muut osapuolet saivat tuomioita puolin ja toisin. Kovimman tuomion sai Nova-groupin johtoportaan Arto Merisalo, kuusi vuotta vankeutta. (US 18.4.)

Lahjontaa politiikassa? Stop the presses! Politiikka on valtataistelua erilaisten etujen jakamisesta yhteiskunnassa. On aivan ilmiselvää, että poliittisiin päätöksiin pyritään vaikuttamaan monilta eri tahoilta. Hyvä veli -järjestöt, kultaiset kädenpuristukset tai poliittiset lehmänkaupat ovat varmasti edelleen arkipäivää ja harvoista jää kiinni.

Koko nykyinen puoluekartasto on kehkeytynyt tiettyjen ryhmien äänenkuuluttajista. Jokainen puolue ajaa omia agendojaan läpi ja joutuu niistä sopimaan muiden kanssa; ”Jos te äänestätte tätä, me äänestetään tota.” On valitettavaa – mutta väistämätöntä – että ulkopuoliset tahot saavat jalkansa oven väliin. Yleensä ne, kenellä on muutamia tuhansia ylimääräistä. Mitkä asiat yleensäkin nousevat poliittisen asialistan aspekteiksi? Meinaan asioita, mistä kuulemme vasta ensimmäistä kertaa uutisista. Taustakoneistot, pojat, sitä se on.

Ole lukenut kirjan ”Politiikan perusteet”, hyvin, ja kirjoittanut siitä artikkelinkin aikoinaan ”Politiikan lyhyt oppimäärä”. Suosittelen sen lukaisemista. Mitä enemmän politiikoilla on valtaa vaikuttaa meidän elämäämme, sitä enemmän meitä ohjaillaan tiettyjen lobbaajien mielihalujen mukaisesti.

Mitä suurempi julkinen sektori, sitä enemmän poliittiset päätökset vaikuttavat koko kansantalouteen. Mitä kontrolloidumpi talous, sen enemmän poliitikot keräävät rahoja taskuunsa ja  säätävät lakeja oman eturyhmänsä hyväksi. Ja verot! Mitä enemmän verotetaan ties-mitä, sen enemmän joku muu – kuin sinä itse – päättää rahojesi kohtalosta.

Hyvän poliitikon kyky on tulla valituksi uudestaan. Siksi mitään radikaalia ei tehdä. Kun yhteiskunta lepää status quossa, missä jokainen haluaa turvata oman selustansa, ei synny mitään – paitsi kun rahaa tarvitaan, ”voi aina verottaa rikkaita”. Hyvän puolesta pahaa vastaan! Tämän näytelmän seuraaminen turhauttaa. Siksi sana ”ammattipoliitikko” on hyvin negatiivinen; jos on hyvä politiikassa, onko vain hyvä puhumaan itsensä läpi mistä vain?

Turhautumiseni johti minut aikoinaan liberaaliksi. Ymmärsin, että politiikka nyt vain on mitä on. Mitä politiikalla voidaan säätää on avainaspekti. Asiat, mitkä vain jonkun pitää päättää, toisen olematta sen parempi kuin toinen, on hyvä päättää politiikassa. Esimerkiksi se, että Suomessa on tietyn suuntainen liikenne tai se, että punainen tarkoittaa ”stop” ja vihreällä saa mennä, ovat tämän kaltaisia päätöksiä. Yhteiset pelisäännöt, jolla arkinen elämä helpottuu. Ei riistoa toisten kustannuksella tai tyhjiä lupauksia vain siksi, että pidetään äänestäjäryhmä kasassa.

Pienet puolueet hallituksessa ovat vain äänestysapuja. RKP äänestää solidaarisuusveron puolesta, koska SDP äänestää Dragsvikin säilyttämisestä? Sukupuolineutraalia avioliittolakia ei otettu hallitusohjelmaan, jotta KD äänestää Kreikan tukipakettien puolesta? Vasemmisto otettiin hallitukseen, koska sen kannatus saadaan kunta-uudistukselle ja vaihtoehtoisesti jätetään työurien pidennys? Tiedä häntä, tämä on vain spekulaatiota.

Nykyinen järjestelmä rakentuu niin, että jos et tee mitään – vaikka jätät vain äänestämättä – pönkität vallitsevia oloja. Eduskunnassa yritetään säätää kovempia äänikynnyksiä, jotta uusilla puolueilla olisi entistä vaikempaa päästä sisälle. Puolueen rahoituksesta säätää eduskunta ja sen myötä julkinen rahoitus taataan vain eduskuntapuolueille. On pakko ensin saada valtaa, jotta sitä voi poistaa. Pakko päästä eduskuntaan, jos eduskunnan asioihin haluaa vaikuttaa. Siksi kuulun puolueisiin, mitkä niin aikovat tehdä.

Systeemiä vastaan sisältäpäin.