Joulu tulee ja tuo mukanaan ikikiistat joulun merkityksestä. Lähipäivinä on saanut seurata mediassa vanhempien kiistaa lastensa koulujen joulujuhlista. Valtio ei ole velvoittanut joulujuhlien sisältöä tahi uskonnollisuutta sen enempää kuin todeten: ”Yksi virsi koulun kevät- tai joulujuhlissa on osa kulttuuriperintöä, ei uskonnon harjoittamista.” Jokainen kunta sekä koulu saa tehdä omat valintansa. Uskonvapaassa maassa on hyvä löytää keino, jotta kaikki voivat juhlia halutessaan joulua uskonnosta riippumatta.

Nykymaailmassa joulua ei voi sanoa enää vain kristittyjen juhlaksi. Jouluahan on vietetty pitkin historiaa monien eri nimien turvin, muinaisista luonnonuskonnoista lähtien. Kristinuskon valtaannousun jälkeen joulu siirrettiin Jeesuksen syntymäjuhlaksi ja onhan se iso maamme kulttuurillinen perinne. Mutta on meillä muitakin jouluperinteitä, joita varjelemme.

Entäpä joulupukki? Joulupukki ei tietäkseni liity millään lailla mihinkään uskontoon nykypäivänä. Joulupukilla on juurensa tietenkin, maakohtaisesti monia erilaisia taruja. Länsimaisen ”joulupukkimytologian” perusta on kuitenkin puhdas joulusatu lapsille valkopartaisesta vanhasta miehestä, joka asustelee Korvatunturilla tai Pohjoisnavalla ja vierailee lasten kodeissa jouluaattona.

Ero kuitenkin näkyy jo siinä, että toinen on nimensä mukaan perinne ja satu, toinen on ”tapahtuma, minkä monet mieltävät todeksi elämäsä loppuun asti (ja siitä eteenpäin diipadaapa)”. Ei siis tule sotkea uskontojen ja kulttuuriperinteen agumentteja väärin perustein toisiinsa. Lapsien tulee tietenkin oppia yleissivistystä erilaisista uskonnoista maailmalla ja Suomessa, mutta on epäreilua, jos perinteen varjolla uskonvapaassa maassa joutuu ”Jeesusryöpytykseen” tai vaihtoehtoisesti jäädä pois joulujuhlasta, joka varsinkin pienten lasten mielestä on oikeasti ihan kiva juhla.

On ymmärrettävää, miksi osa uskonnottomista vanhemmista ei halua lapsensa oppivan uskontoa ”yleissivistävästä” puolesta enempää. On myös ymmärrettävää, miksi kristitty vanhempi haluaa lapsensa juhlaan virren ja tiernapojat. Kuitenkin yhtälö on mahdoton, joten kompromissiin on pakko taipua. Mielestäni ”reiluin” tapa on se, että koulu pidetään rehellisesti uskonnottomana ja oman uskontonsa tarinat tulee esittää omissa juhlannoissaan.

Onhan joulukirkko sallittu edelleen koululaisille kouluajalla. Miksei evankeliuminäytelmää voisi esittää vaikka kirkossa? Virsiäkin lauletaan jo kirkossa, joten miksi niitä pitäisi edes laulaa enää koulun joulujuhlassa? Elämänkatsomustiedon tunneilla voisi taas kertoa Suomen uskonnollisista jouluperinteista ja kristillisen uskon joulutarinasta lapsille, ketkä eivät kuulu kys. uskontokuntaan. Näin kulttuuri ja perinne jatkuisivat ei-paasaavassa muodossa niillekin, ketkä eivät asiaan usko.

Suomen perinnekirjallisuuteen kuuluu myös esimerkiksi Kalevala (jota jotkut uskonnolisten juhlien puolustajat ovat ehdottaneet kiellettäväksi, jos uskonnollisuus kielletään…) Kalevalaa opiskeltiin ainakin Minun koulussani äidinkielen tunnilla, ei uskonnon. Tässä näemmä taas kulttuuriperinteen ja uskonnollisen kulttuuriperinteen eron.

Noh, onhan joulupukkiakin kritisoitu joulun kaupalistamisesta ja ”joulun sanoman siirtämistä epäolennaiseen”, muttei silti Suomessa juurikaan. Nykyjoulupukin ulkonäkö on kenties lähtöisin Coca-Colasta ja rantautunut Suomeenkin, kenties ei. Kuitenkin pointtina on se, että joulupukki-joulujuhliin voisivat kaikki osallistua, koska joulupukkius ei ole ihan uskonnon asemaa vielä saavuttanut. Tietysti vanhemmat voisivat halutessaan estää lapsia osallistumasta tähänkään – joululauluja, lumiukkoja, joulupukin, tonttuja ja muuta jouluhärpäkettä sisältävään –  juhlaan.

Monille joulu on kuitenkin vain mukava ja rauhaisa juhla ennen uudenvuoden juhlia uskontokunnasta riippumatta. Osalle se on vaan kaupallisuuden rietas voitto tai vaihtoehtoisesti vuoden paras rahasampo. Kyllähän kristillisperinnettä edustavat jo joulupyhien kauppojen aukioloajat (pienemmät kaupat ovat muuten vapautettu näistä säädöksistä nykypäivänä.) Maailma muuttuu, täytyy osata suhtautua siihen oikein.

PS. En usko, että maahanmuuttajat ovat kovinkaan kiivaasti olleet vaatimassa uskonnottomia joulujuhlia.

PPS. Näin tänään kauppakeskuksessa kävellessäni ohimennen vilauksen Tiernapojat -esitystä, jota monet olivat kerääntyneet katsomaan. Ei muuten ärsyttänyt.