Luin tänään jutun Ilkka Kantolan (sd) facebook-kiusaamisesta. Hänelle perustettiin viharyhmä kyseiseen sosiaalisen media palveluun nimeltään ”Kuolema Ilkka Kantolalle”. Ryhmän perustaja on (tai oli, koitin etsiä ryhmää enkä löytänyt) radikaali sananvapauden puolustaja. Ryhmän tarkoitus ottaa kantaa Suomen sananvapauspolitiikkaan eikä sitä pidä kuulemma ottaa uhkauksena. Ilkka Kantola kuitenkin otti ja tutkintapyyntö on jätetty poliisille. Näihin tapauksiin törmää valitettavan usein.

Kantolan mukaan ainakin 67 kansanedustajaa on ”uhkailtu” ja osasta tutkintapyyntö odottaa jo poliisilla. Mitä ihmettä? Missä vaiheessa kunnianloukkaus-syytteellä voi jyrätä ihan rauhassa sananvapauden yli? Myönnän, nimi on provosoiva, mutta nykyään pieni provosointi on ihan paikallaan jos haluaa jonkinsortin näkyvyyttä itselleen. Onko nämä facebook-ryhmät todella vakavasti otettava uhka? Entä kunniaa loukkaava?

Suomen laki sanoo kunnianloukkauksesta seuraavasti:

”Joka

1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka

2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,

on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.”

Sana kuolema on siis niinkin vakavasti otettava vaikka ryhmän perustaja nimenomaan korostaa, ettei ryhmää tule ottaa uhkauksena! Julkisessa virassa oleva henkilö ei voi kieltää julkista keskustelua (negatiivistakaan) itsestään. Tämähän on äärimmäistä kritisointia poliittista henkilöä kohtaan, muttei merkittävä uhka (ei täytä kunnianloukkauksen kriteerejä). Jos ryhmän perustaja olisi valinnut sanansa hiukan toisin, hänen rikosrekisterinsä ei karttuisi.

Kouluampuja Auvinen on hyvä esimerkki vakavasti otettavasta uhasta. Hänen uhkauksensa olivat näkyviä ja suoria, ja näimmehän myös mitä tapahtui. Tämän kaltaiset uhkaukset tuleekin ottaa jo vakavasti, niissä on jo vahva ilmaus uhkauksen toimeenpanosta. Auvinen ei tuhlannut aikaansa perustaakseen facebook-ryhmän ”Jokela School Massacre” -tai jotain sen tyylistä, vaan julkisti lähes kaiken lyhyen ajan sisällä (viimeiset tiedostot löydettiin vasta tapahtuman jälkeen)”. Näitä tapauksia varten poliisin tulisi olla varuillaan, ei selvästi uhkaamattoman nuoren kuulusteluun.

Entäpä sitten nämä ryhmään liittyjät? Eikö heitäkin pitäisi rankaista yhtä ankaralla kädellä? Kyllähän rikoksen avunannostakin saa syytteen! Olisihan se kovin epäreilua laittaa vain ryhmän perustaja syytteeseen? Tai Facebook, sehän palveluntarjoajana päästi tämän saastan ilmoille? Niinpä niin, ”ei voida syyttää kaikkia” -tematiikalla syytetään vaan tätä yksilöä. Perusteetta. Itse en tietenkään tue palveluntarjoajan kriminalisointia sivustonsa sisällöstä (forumit etc), mutta näiden heppoisten perusteiden varjolla voisi tuomita kaikki yhtä naurettavista rikoksista kun tämä kyseinen yksilö. Vasta kun postilaatikosta alkaa tipahtelemaan uhkauskirjeitä, ollaan asian kanssa jo tosissaan.

On muutenkin naurettavaa miten helposti kunnianloukkaus- tai laiton uhkaus -syytteet menevät läpi. Kyllä järki saa olla mukana oikeita uhkia selvitettäessä. Pahoittelen suorasanaisuuttani, mutta kuka kansanedustajan murhaamista suunnitteleva oikeasti tekisi siitä ryhmän facebookiin? Varsinkaan nykyaikana, tällä poliisitutkinnan kirjolla? Viisaintahan olisi pysyä visusti vaiti aikomuksistaan ja hyökätä salakavalasti silloin kun sitä vähiten odotetaan.

Itseasiassa Kantola toteaa vielä jutussa: ”Kuolema-viharyhmät saaneet kansanedustajat on valittu satunnaisesti eikä asialla ole mitään tekemistä sananvapauden kanssa.”. Eikö satunnaisuus korosta eniten uhan mitättömyyttä? Ja niin, sillä on tosiaan paljon tekemistä sananvapauden kanssa. Meillä on perustuslaillinen oikeus (ainakin toistaiseksi vielä) kritsoida päättäjiä ja tuoda asiamme julki, ehkä kenties hieman radikaaleimmin sanavalinnoinkin! Vasta varteenotettavat, oikeat uhat tulee tutkia. En usko, että edes kansanedustajat itse pitävät tätä uhkana, saati kunnianloukkauksena. Meidän sananvapauttamme koitetaan taas oikeustoimilla hillitä.

Tämä kunnianloukkauslain ylitulkinta on lopetettava!