Liberan julkaisema raportti ”Umpikujassa?” kyseenalaistaa ammattiyhdistysliikkeiden tarpeellisuuden nykyajan ei-demokraattisena valtiomahtina ja vaatii esimerkiksi työehtospoimusten yleissitovuuksien purkamista. Keskustelu asian ympärillä on äitynyt melko likaiseksikin eikä ammattiyhdistyksen johtohahmot tai heidän tukijansa pysty pysymään kauniin keskustelun raameissa, vaan vetävät maton jalkojen alta henkilöhyökkäyksin tai kolmannen maiden työoloista puhuen.
Liberan raportti kritisoi nykyisen kaltaista AY-liikettä
Miksi Liberan raportti aiheuttaa niin paljon vihaa? Kansanedustaja Päivi Lipponen (sd) visioi Facebookissa omalla seinällään Liberan raportista seuraavasti: ”... Ajatushautomon teoksessa esitetään, että jokainen meistä palkansaajista ihan itse kävisi neuvottelmassa työnantajansa kanssa työpäivän pituuden, palkan, ylitöistä maksamisen, lomapäivät. Tällöin ei tarvittaisi enää Lääkäriliittoa, Tehyä, Journalistiliittoa, OAJ:tä… Tai siis ay-liike voisi hautomon mielestä organisoida kesäretkiä. Tässä meille oikeistolaista unelmahöttöä!” Melkoista demarihöttöä kansanedustajalta, joka myös leimaa Liberan ”kokoomuslaiseksi” sekä kuittailee raporttia kannattaneiden nuorten nauttineen juuri ilmaisen koulutuksen. Onko valtion opetussuunnitelmassa tai kouluissa jotain vikaa, kun sieltä nousee tällaisiakin ajatuksia vai miksi tämä on tarpeellista mainita tässä yhteydessä? Nämä asiathan eivät todellisuudessa liity mitenkään toisiinsa, puhe oli yleissitovista työehtosopimuksista.
Kukaan ei vaadi työntekijöiden järjestäytymisoikeuden poistoa. Libera tunnustaa raportissaan ammattiliittojen historiallisen merkityksen ja tärkeyden sekä kirjoittaa mm. ”Työmarkkinoiden vapauttamisen jälkeenkin ay-liikkeelle jää vielä laaja toimintakenttä ja melkoinen arvovalta. Poliittinen lobbaus pysyy elintärkeänä tehtävänä, mutta sitä ei voi enää harrastaa ylivertaisesta valta-asemasta käsin. Mallisopimuksilla tai erityyppisillä suosituksilla voidaan tilanteen mukaan ohjailla paikallista päätöksentekoa. Oman jäsenistön tukeminen ja kehittäminen nousee luonnostaan toiminnan keskiöön. Jatkokoulutus, lainopillinen opastus, vakuutukset ja monipuolinen neuvonta työnvälitystä myöten kuuluvat valistuneen edunvalvonnan piiriin.” Päivi Lipposen käsitys kesäretkistä on jonkinlainen väärinymmärrys, koska kyllähän Päivi nyt on lukenut tämän raportin ennen kuin aloittaa hyökkäyksensä?
Itseasiassa syytökset ”kokoomuslaisuudesta” vaikuttavat omituisilta, koska Päivi itse mainostaa fb-sivullaan: ”Juuri alkamassa ajatushautomo Tänkin raportin julkistaminen Homma hallussa. Puhumme elämänhallinnasta ja hyvinvointipolitiikasta. Sain kunnian olla alustajana julkkarissa.” Ajatushautomo Tänk kertoo olevansa poliittisesti riippumaton ja sitoutumaton ajatushautomo – aivan kuten Liberakin. Demarikansanedustajan aktiivinen toiminta ja ”me”-henki ei siis tee tästä ajatushautomosta mitenkään SDP:n hautomoa, vaikka samanlainen kytkös kuitenkin tekee Liberasta kokoomuslaisen. Ilkeämielisimmät voisivat huomauttaa, että Päivi Lipponen itse sai viime eduskuntavaaleissa vaalitukea kahdelta eri ammattiyhdistysliikkeeltä vaalikampanjaansa.
Libera ei halua tuoda Suomeen kehitysmaiden työoloja
Ammattiyhdistysliike Pron puheenjohtaja Antti Rinne leimaa raportin ”kolmen kirjoittajan satukirjaksi” Taloussanomissa. Rinne kysyy esimerkiksi ”On ihmisarvoa häpäisevää, että Afrikassa tehdastyöläiselle maksetaan 15 euroa kuukaudessa. Siihenkö työnantajat pyrkivät Suomessakin?” Fair enough, voin perustella sinulle Rinne miksi näin ei tule tapahtumaan, vaikka en kyllä olisi uskonut tällaisten käsitysten olevan Suomessa vielä voimissaan. Suomessa on sosiaaliturva ja työttömyyspäiväraha. Näiden kummankaan poistamista ei ole raportissa ehdotettu, joskin kannustinloukut ovat yksiä pahimpia syrjäyttäjiä Suomessa. Jos joku keskustelija kertoo, että yleissitovuuksien poistamisen myötä poistuisivat tuet ja ansaintarajat tipahtaisivat nollaan, kannattaa kysyä kuka niin sanoo? Mahdollisuutta palkkojen noin rajuun laskuun ei tässä yhteiskunnassa ole, koska jo työttömänä ollessaan tienaa enemmän. Ja vaikka tuet poistettaisiin kokonaisuudessaankin, ei ole mitenkään mahdollista olettaa yrityksien välisen kilpailun työntekijöistä olevan niin olematonta, että palkkataso painuisi ruokakassillista alemmaksi. Jos on, Suomen politiikka on vaikeuttanut kilpailua katasrofaalisen paljon.
Yritykset tarvitsevat työntekijöitä siinä missä ihmiset tarvitsevat töitä. Liberan mukaan nykyinen ammattiyhdistysliike vaurioittaa kilpailua tekemällä työntekijän palkkaamisen jähmeäksi, kalliiksi ja byrokraattiseksi. Tällöin huonosti koulutetut tai työkokemattomat ihmiset jäävät usein työmarkkinoiden ulkopuolelle, koska työnantajalla on suuri riski valinnassa. Miksi kukaan palkkaisi kokematonta nuorta kun voi palkata ammattilaisen samalla palkalla?
Työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneet löytävät tiensä kortistoon tai markkinoiden ”blindspotteihin”. Alat, joissa työehtosopimuksia ei tällä hetkellä ole, keräävät osakseen paljon tarpeettomia tai suorastaan työntekijöitä huijaavia firmoja. Osa puhelinmyynitfirmoista on hyviä esimerkkejä näistä. Monet näistä firmoista lupaavat paljon eikä palkka ole lähelläkään luvattua, osa jopa rikkoo täysin tylysti sopimuksia. Työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, jopa kuukausittaista, jolloin samat työpaikat ovat jatkuvasti auki. Luultavasti nämä firmat ovat edelleen pystyssä vain sen takia, että suljetut työmarkkinat työntävät nuoret ja kouluttamattomat suoraan heidän syliinsä. Tämä korostaa vahvaa halua löytää töitä ja valitettavasti liian säännellyillä työmarkkinoilla tämän kaltaisille ihmisille ainoa mahdollisuus päästä töihin on mennä töihin tämän kaltaiseen firmaan, jossa ”työnhaku on jatkuvasti auki”. Jos tilannetta ratkaistaan sillä, että laitetaan yleissitovuus myös näille aloille, ratkeaa kyllä ongelmat huijarifirmojen kanssa, mutta samalla kaatuu osa myös tuottavista ja kunnollisista firmoista. Ja lopputulos on silti yhtä huono: nämä ihmiset ovat edelleen työttömiä. Heille tulisi antaa mahdollisuus tehdä töitä ja kerätä kokemusta rehelisissä ja itseään kiinnostavissa firmoissa.
”Daccassa romahti huonokuntoinen tekstiilialan hikipaja. Kuolonuhreja oli pitkälti toista tuhatta. Tämä hirvittävä tapahtuma kertoo ay-liikkeen tärkeydestä enemmän kuin mitkään sanat.” kommentoidaan Uudessa Suomessa. Olisi mukava nähdä työehtosopimuksessa se kohta, joka takaa talojen rakenteet ja turvallisuuden. Kaupanmyyjien työehtosopimusten yleissitovuuden poistaminen johtaa jatkuvasti romahteleviin kauppakeskuksiin? Nämä asiathan määritellään maankäyttö- ja rakennuslaissa ja hyvä niin. Suuret yritykset käyttäisivät yrityskohtaista yleissitovuutta varmasti edelleenkin, koska on epäkäytännöllistä todella puhua monen tuhannen ihmisen työsopimus henkilökohtaisesti. Tämä ei silti tarkoita, että muiden yritysten tulisi noudattaa tätä samaa, suuren korporaation työsopimusta. Suomen ammattiyhdistysliike palvelee parhaillaan suuryritysten etuja poistamalla heidän kilpailijansa markkinoilta.
AY-liikkeiden ylivalta on epädemokraattinen ja perustuslain vastainen
Nykypäivän työmarkkinat ovat täysin erilaiset kuin 1970-luvulla tai vielä siitä kauemmas historiaan mentäessä. Ammattiyhdistysliikkeet ovat saavuttaneet poliitikon valta-asemaan verrattavan aseman, joka ei ole millään tavalla demokraattisesti todettu. Kun liitoilla on erioikeuksia sanella kaikkia koskevia rajoituksia, alistaa työnantajia sekä kilpailla verorahoista, tulee ihmetellä miten tämä ei olisi ristiriidassa perustuslaillisen sopimusvapauden kanssa. Jos nuori työntekijä haluaa mennä töihin pienemmällä palkalla saamaan kokemusta lyhyeksi ajaksi eikä omasta mielestään tarvitse esimerkiksi lomaoikeutta ja työnantajalle tämän kaltainen järjestely sopii, miksei näin saa tehdä? Minä en tiedä, mutta yleissitovuuksien puolustajien tulisi osata tähän vastata. Voihan yleissitoviin työehtosopimuksiin lisätä loputtomasti lisäpykäliä ja erilaisia palkkaluokkia, mutta onko tilanteessa enää järkeä silloin? Riistoyrittäjäthän voisivat palkata koko firmansa tekijät alimman palkkaluokan mukaan. Loputon lisäpykäläviidakko poistaa koko yleissitovuuksien tarkoituksen, joten se ei ole ratkaisu tähän nuorison syrjäytymiseen tai työmarkkinoiden jähmeyteen.
Veroja tulisi kokonaisuudessaan laskea, mutta se menee vähän aiheen vierestä. Kuitenkin verotulojen lisääntyminen on looginen seuraus yleissitovien työehtosopimusten poistosta, koska työmarkkinat työllistäisivät suuremman osan ihmisiä. Vaikka palkkatulo ei kasvaisi niin suureksi, että suuremmille veroluokille edes olisi mahdollista yltää, tämän työttömän tukitulo muuttuessaan vaikka lähes saman suuruiseksi palkkatuloksi tuottaisi jo itsessään, koska kulut valtiolle olisivat pienempiä. Jos joku haluaa opiskeluiden ohella tai kesälomalla vähän töitä ja tienata 500 euroa tukien tai toisen työn lisäksi, tulisi hänen voida niin tehdä. Tällä hetkellä noin pieniä palkkoja ei markkinoilta juuri löydy, joten minipalkkaisia töitä ei edes ole – ja kaikki niiden mahdolliset tekijät ovat työttömiä. Vuokratyöfirmojen kasvava suosio kertoo tämän kaltaisten ratkaisuiden tarpeesta. Jopa kunnat joutuvat käyttämään vuokrafirmojen palveluita voidakseen palkata esimerkiksi lääkäreitä. Kunnalliseen terveydenhuoltoon minulla on kyllä muitakin ratkaisuja, mutta Aikalaisessa todetaan juuri muun muassa: ”Yksi lääkäripulan syistä on kuntien jäykkyys työnantajana. Kunnallinen työehtosopimus ei jousta.”
Viime talven ammattiliittouutisten kärki oli varmasti elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen siirtyminen suoraan ministeripestistään Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi. Monessa maassa näin suora loikkaus ei olisi sallittua, mutta Suomessa sitä ei nähty ongelmaksi. Häkämies saa luultavasti enemmän sananvaltaa työmarkkinoihin EK:n johtajana kuin ministerinä toimiessaan.
Suuryrityksiä hyödyttää laajemmin politiikan ja ay-liikkeiden yhteistoiminta, koska niillä on varaa lobbata. Liberakin syyttää ay-liikkeen aiheuttavan kartelleja rajaamalla kilpailijat pois. Pienyrittäjän on mahdotonta kilpailla ay-liikkeen ja suuryritysten valtaa vastaan.
Vuonna 2007 oli naisvaltaisten alojen, erityisesti hoitajien, palkankorotukset aktiivisessa julkisessa keskustelussa. Tällöin Kokoomus lupasi nostaa hoitajien palkkoja tietyllä euromäärällä, mutta ei myöhemmin lunastanut lupaustaan eripuran kasvaessa. Eripuran kenen kanssa? Muiden ammattiliittojen kanssa tietenkin. Kirjassa ”Media vallan verkoissa” on tutkittu julkista keskustelua esimerkiksi hoitajien palkkakiistan ajalta ja erilaisten tahojen vaikuttamista asian etenemiseen tai aihepiireihin. Vaikka media omalta osaltaan loi painetta ja kauhukuvia hoitajien lakosta koituvista kuolemista, osallistuivat keskusteluun myös muiden ammattiliikkeiden johtajat. He syyttivät Kokoomusta vain yhden alan suosimisesta ja vaativat oman eturyhmänsä huomioimista näissä palkankorotuksissa. Näin yhteiskuntarauhan ylläpitämiseksi olisi lopulta pitänyt antaa kaikille aloille korotukset palkkoihin, jotta hoitajien palkat olisi saatu paremmiksi. Ja eihän niitä sitten saatu.
Nykyisten ongelmien ratkaisuehdotuksia on aivan turha demonisoida
”Kyllähän ne köyhät jo nyt duunin jälkeen joutuvat kelan ja pahimmillaan sossunluukulle. Onko se sun mielestä oikein?” Argumentit, joissa luetellaan nykytilan ongelmia, toimivat huonosti Liberan argumenttia vastaan. Meillä on nyt vahva ay-liike ja laajat yleissitovuudet työehtosopimuksissa, joten ne ongelmat mitä nykypäivästä löytää, voidaan katsoa aiheutuneen tämän kaltaisessa mallissa. Muutosehdotusta nykypäivän tilanteeseen ei voida kaataa argumentilla, jossa luetellaan nykypäivän ongelmia ja väittämällä tämän mahdollisen tulevaisuuden mallin aiheuttavan niitä. On ilmeistä, että malli joka on käytössä, aiheuttaa nuo luetellut nykypäivän ongelmat eikä se malli, jota vasta ehdotetaan toteutettavaksi.
Moni keskustelija kiihtyy, kun puheeksi tulee Liberan raportti tai Libera itsessään. Ei AY-liikkeiden valta saa olla asia, jonka kyseenalaistamista ei sallita. Joku visioi Liberan olevan Wahlroosin oma korruptiorahasampo, joku Lipposen tavoin lyttää kaiken Liberan raportin sisällön valittamalla kokoomusnuorten asenteesta. Liberan hallituksen jäsenet eivät luultavasti toimi nuorten ja vihaisten kokoomusnuorten ehdoilla, joten moinen on argumentaatiovirhe. ”Tarkkaan ottaen Liberan aateisoäiti todella on Ayn Rand, joka vihasi sosialismia sen takia, että hänen perintönsä jäi vallankumouksen jalkoihin Venäjällä. Aateisä, joka paljon lainasi Randia oli Anton Szandor LaVey.”, kommentoi eräs keskustelija Uudessa Suomessa. Libera kytkeytyy kaiken muun ohella myös satanismiin?
Lopputiivistys yleissitovuuksien poistamisen hyödyistä on siis vapaammin toimivat työmarkkinat, sopimusvapauden kunnioitus, suurempi työllisyys, mahdollisuus päästä matalammalla palkalla keräämään kokemusta, demokratian ohjaaminen oikeille raiteilleen, yhden tahon ylivallan hajottaminen, pienyrittäjien elämän helpottaminen ja tietysti palkkatason kasvaminen jopa nykyistä korkeammaksi kunhan kilpailun annetaan toimia. Liitot ovat varmasti niitä varten, jotka kaipaavat yhteisöllisyyttä, apua ja monenlaisia palveluja vakuutuksista lakimiehiin. Näillä liitoilla ei tule olla kuitenkaan lainsäätäjän asemaa. Päivi Lipponenkin kertoi ajatuksiaan oman ajatushautomonsa raportista: ”Raportissa on ihana vertaus onnesta. Kun yrittää tavoitella onnea, se on kuin perhonen, joka väistelee. Kun keskittyy tekemään itse asioita, perhonen laskeutuu olkapäälle.” Niin työttömät, älkää väistelkö!
katoaa, ihmiset pysyvät innovatiivisina. Siitähän tässäkin on kyse. Jos aikapankkitoimintaa aletan verottaa, kuolee koko idea luultavasti siihen. Valtion verotulot yhdessä julkisen menojen kanssa ovat jatkuvassa kasvussa, joten ongelma ei liene verotulojen puute vaan niiden huono käyttö ja luonnollisesti liiallisesti kasvanut julkinen puoli, joka näyttää vain laajenevan. Vuonna 2012 veroja kerättiin noin 84 miljardia, joka on suurin summa koko euroaikana (Verot 1993_2012). Aikapankkeja on Suomessa muutama kymmenen ja toimintaa ollaan harrastettu jo viime vuosikymmeneltä lähtien. Verotuksen ei tule olla itse tarkoitus eikä aikapankkeja tule laskea veronkierroksi. Vain HV-valtion virkamiehen mielestä ihmisten vapaaehtoinen toiminta yhteisen hyvinvoinnin lisäämiseksi on ongelma.
